Kemian opiskelu on viime vuosikymmenen aikana menettänyt suosiotaan. Samoin on käynyt muillekin luonnontieteille, esimerkiksi matematiikalle ja fysiikalle. Luonnontieteen ammattilaisten osaajien tarve ei vähene, ja opetusalalla koetaan jo pulaa luonnontieteiden opettajista.
Kemia alana on tärkeä ja liittyy kiinteästi moniin muihin aloihin, kuten lääketieteeseen ja elintarviketieteisiin. Tässä artikkelissa kerromme, miksi kemian opiskelu kannattaa. Kerromme myös, missä kemiaa voi opiskella ja miten reaalikoe liittyy opintoihin.
Kemian merkitys ja sovelluskohteet
Kemia on läsnä kaikkialla elintarviketeollisuudesta paperinvalmistukseen ja vaateteollisuuteen. Kemiantekniikan tuotteita on jokapäiväisessä elämässämme niin paljon, että emme ehkä enää edes kiinnitä siihen huomiota. Erityisen merkityksellistä tällä hetkellä on kemian piirissä tehtävä materiaalitutkimus, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa ympäristöystävällisempiä materiaalia korvaamaan esimerkiksi muovia.
Luontoon kertyvän muovin määrästä ollaan oltu huolissaan jo vuosia, mutta viime vuosina asia on konkretisoitunut myös suurelle yleisölle, kun sosiaalisessa mediassa on levinnyt kuvia muoviroskien täyttämistä paratiisisaarien rannoista. Kemian alaan kuuluvassa materiaalitutkimuksessa kehitetään muovin korvaajia mutta myös uusia kierrätyskankaita ja muita materiaaleja, joita voidaan hyödyntää vaateteollisuudessa.
Kierrätyskankaiden käyttöä rajoittaa tällä hetkellä vielä niiden hinta, mutta tulevaisuudessa ympäristöystävällisempien vaatetusmateriaalien odotetaan yleistyvän. Tämä edellyttää myös kuluttajien asenteissa tapahtuvia muutoksia, ja halpatuotantovaatteiden suosion laskua.
Tyypillisiä kemian tutkimuskohteita ovat monet teolliset prosessit, esimerkiksi sellun valkaisuprosessi. Kemian avulla prosessista pyritään tekemään ympäristöystävällisempiä siten, että luontoon ei päädy niin paljon haitallisia aineita. Teollisissa prosesseissa mittakaavat ovat suuria, joten pienilläkin muutoksilla ja kehitysaskelilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia.
Kemialla on keskeinen rooli myös lääkekehityksessä, jossa yhdistyvät monet tieteenalat. Suomalaiset lääkeyritykset ovat maailman kärkeä myös tällä alalla, joten lääkemolekyylejä kehittäville orgaanisille kemisteille on kysyntää myös tulevaisuudessa. Lääkekehitys liittyy kiinteästi myös lääketieteen parissa tehtävään tutkimustyöhön. Myös tämän alan osaaminen on Suomessa maailman huippuluokkaa.
Käyttävätkö kasinot kemiaa?
Kemia esiintyy nettikasinoilla, vaikkei siellä aineiden kanssa pelatakaan. Nimittäin, todella monet kasinopelit, nimenomaan siis kolikkopelit, ovat teemaltaan sellaisia. Kasinot eivät sinänsä käytä toiminnoissaan kemiaa. Mieluumminkin voisi sanoa, että jotta voit työskennellä nettikasinoilla, kannattaa sinun opiskella koodausta. Sitä ei kemian tunneilla niinkään opetella, mutta kemian alan ymmärryksestä voi olla sinulle työssäsi monessa kohtaa myös hyötyä. Ja tottakai myös kemian alan puolella on jatkuvasti tarvetta erilaisille taidoille, myös siis koodauksen ammattilaisille.
Monet kolikkopelit ovat esimerkiksi rakennettu niin, että pelaaja yhdistelee erivärisiä aineita keskenään, ja saa näistä koottua itselleen muhkeita voittoja. Kuten siis huomaat, ei kemia silti loista poissaolollaan myöskään nettikasinoilla. Uraa kemian parissa ei kasinoilla toki ole tiedossa, mutta ei se sieltä poissakaan malta pysyä. Ja onko tämä mikään ihme, onhan itse aihe hyvin herkullinen ja mahdollistaa todella monenlaisia peliratkaisuja nyt ja jatkossa. Jäämme siis suurella mielenkiinnolla odottamaan, mitä kaikkkea tulevaisuus tuo tullessaan.
Kemian opiskelu eri paikkakunnilla
Kemian alaa voi opiskella ympäri Suomea sijaitsevissa yliopistoissa. Pohjoisin kemian opintoja tarjoavista yliopistoista sijaitsee Rovaniemellä. Hieman etelämmässä, Oulussa, voi myös opiskella kemiaa. Myös Vaasassa, Kuopiossa, Joensuussa, Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella voi suorittaa kemian opintoja. Pääkaupunkiseudulla kemian alan opintoja tarjoavat Helsingin yliopisto ja Espoon Otaniemessä sijaitseva Aalto-yliopisto.
Tyypillisesti kemiaa pääaineenaan opiskeleva valmistuu ensin, noin kolmen vuoden opintojen jälkeen luonnontieteiden kandidaatiksi ja sen myöhemmin, noin kahden lisävuoden jälkeen filosofian maisteriksi. Aalto-yliopiston kemiantekniikan korkeakoulussa opiskelevat valmistuvat tekniikan kandidaateiksi ja sen jälkeen diplomi-insinööreiksi.
Yliopistojen lisäksi kemiantekniikkaa ja prosessitekniikkaa sekä materiaalitieteitä voi opiskella monissa ammattikorkeakouluissa ympäri Suomen. Ammattikorkeakouluista tekniikan aloilla valmistuvat saavat yleensä insinöörin tutkintonimikkeen. Myös ammatillisen kouluasteen tuottamat laborantit ja laboratorioanalyytikot työskentelevät kemian alan laboratorioissa.
Kemian opiskelu käytännössä
Kemia on käytännönläheinen ala, ja alan opintoihin sisältyykin paljon käytännön harjoittelua kaikissa oppilaitoksissa. Jo ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsevät laboratorioon tekemään kokeita ja tutkimaan ilmiöitä käytännössä. Laboratoriotyöskentely nivoutuu teoreettisiin kursseihin saumattomasti, ja labotoriotyöskentelyn lomassa opetellaan myös pitämään päiväkirjaa työn etenemisestä sekä kirjoittamaan raportti työn tuloksista.
Kemian oppiaineita ovat esimerkiksi fysikaalinen kemia, epäorgaaninen kemia ja orgaaninen kemia.
Näistä ensin mainittu, fysikaalinen kemia, soveltaa erityisesti fysiikan teorioita ja menetelmiä kemiallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat aineen ominaisuudet, erilaiset molekyylien väliset vuorovaikutukset sekä olomuodon muutokset. Tutkimusta tehdään sekä molekyylitasolla että nano- ja makrotasolla. Kokeellisen kemian lisäksi fysikaalisen kemian ilmiöitä mallinnetaan teoreettisin menetelmin. Tällöin laboratoriona toimii tietokoneen ohjelma, joka osaa jo huomioida esimerkiksi liuottimen vaikutuksen.
Orgaanisessa kemiassa tutkimuskohteena on hiiliyhdisteiden kemia. Hiili on monimuotoinen alkuaine, ja sitä esiintyy myös luonnon yhdisteissä paljon, joten orgaaninen kemia on eräs perinteikkäimmistä kemian aloista.
Orgaanisen kemian piiri
Orgaanisessa kemiassa pyritään syntetisoimaan molekyylejä uusia synteesireittejä ja toisaalta myös luomaan kokonaan uusia orgaanisia molekyylejä. Orgaanisia molekyylejä voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi lääketieteessä.
Orgaanisten yhdisteiden osuus kaikista tunnetuista yhdisteistä on valtava, noin 95 %, joten työsarkaa orgaanisen kemian alalle hakeutuvilla todellakin riittää. Monet orgaanista kemiaa opiskelleet työskentelevätkin tutkijoina.
Epäorgaaninen kemia
Epäorgaaninen kemia keskittyy tutkimaan epäorgaanisia yhdisteitä, esimerkiksi mineraaleja, metalleja ja monenlaisia organometalliyhdisteitä. Orgaanisen ja epäorgaanisen kemian välinen rajanveto on vaikeaa, sillä organometalleja tutkitaan molemmilla kemian aloilla. Symmetrialla on keskeinen rooli epäorgaanisten aineiden rakenteessa, koska monet yhdisteiden ominaisuuksista ovat suora seuraus molekyylin symmetriasta. Epäorgaanisen kemian alan osaaminen on Suomessa maailman huippua ja laadukasta tutkimusta tehdään esimerkiksi seleenin ja telluurin yhdisteiden parissa.
Tekniikan alalla opiskeltava kemiantekniikka on prosessitekniikan osa-alue, joka keskittyy kemiallisten prosessien kehittämiseen teollisessa mittakaavassa. Kemiantekniikan taitajat tarvitsevat kemian lisäksi myös fysiikan ja matematiikan sekä konetekniikan taitoja. Kemiantekniikkaa opiskelleet eivät siis ole varsinaisesti kemistejä vaan nimenomaan insinöörejä, jotka ovat erikoistuneet teollisuusprosessien kehittämiseen, automatisointiin ja optimointiin.
Kemian alan lähiala on myös bioanalytiikka, jota voi opiskella ammattikorkeakouluissa. Bioanalyytikot työskentelevät laboratorioissa ja yliopistojen tai muiden tutkimuslaitosten palveluksissa. Työnkuva sisältää näytteenottoa ja analytiikkaa sekä analytiikan laadunarviointia. Opiskelualana bioanalytiikka sopii henkilölle, joka tietää haluavansa työskennellä laboratoriossa ja keskittyä nimenomaan analytiikan tekemiseen. Laboratorioissa työskentelevät kemistit puolestaan yleensä työskentelevät esimiestehtävissä eivätkä välttämättä enää itse osallistu näytteenotto tai analytiikan tekemiseen.
Kemian alan työllisyysnäkymät
Varsinkin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kemian alan ammattilaisten palkkataso on yleisesti hyvä, mutta toisaalta työllisyystilanne ei ole erityisen hyvä. Alan työpaikkoja on Suomessa paljon, mutta uusia työpaikkoja ei juuri synny.
Avoimeen paikkaan voi olla jopa satoja hakijoita, joten työn saaminen on erityisesti tietyillä alueilla haastavaa. Opetusalalle sen sijaan toivotaan enemmän luonnontieteiden osaajia, ja matematiikan, fysiikan ja kemian alan opettajille onkin melko paljon työtä tarjolla.
Osittain kehnosta työllisyystilanteesta johtuen kemian alan opiskelu ei enää houkuta nuoria samalla tavalla kuin ennen. Kemian alojen koulutusohjelmiin on verrattain helppo päästä kaikkialla Suomessa. Suurten ikäluokkien eläköityessä työpaikkoja vapautuu ja toisaalta aktiivinen tutkimustyö voi synnyttää yrityksiin uusia työpaikkoja. Jos luonnontieteet siis kiinnostavat, kemian alan opinnot ovat rationaalinen vaihtoehto ja sijoitus tulevaisuuteen. Luonnontieteiden osaajien tarve ei nimittäin koskaan katoa kokonaan, ja jos Suomessa työllisyysnäkymät eivät ole hyvät, alan ammattilaiset voivat hakeutua myös ulkomaille töihin.